HakoApajan tarinan alussa oli – ei suo, kuokka ja Jussi – vaan Hietajärvi, tukkisakset ja Esa Heiskanen.
Porosalmen kirkasvetisellä ja jääkauden muokkaamalla Hietajärvellä on syvyyttä parhaimmillaan peräti 39 metriä. Järvi on lähdepohjainen, minkä vuoksi sen vesi on kylmää ja harvinaisen puhdasta. Järven pohjalla on kerroksittain puita, jotka olivat kaatuneet sinne myrskyjen ja metsäpalojen seurauksena vuosituhansien varrella. Nuorena Esa kävi järvellä kalastelemassa ja joutui monesti sukeltamaan irrottaakseen uppotukkien oksiin takertuneen uistimensa.
18-vuotiaana Heiskanen alkoi sukellella hakoja ylös välineenään tukkisakset ja kelluva köysi. Hän nosti painavan uppopuun taljan avulla pintaan, karsi ja pätki sen, uitti veneellä rantaan ja kuljetti kuivumaan. Päivisin mies teki kirvesmiehen töitä, mutta kaiken vapaa-aikansa hän vietti hakopuiden kimpussa. Niinpä kymmenen vuoden aikana järvestä nousi peräti 1500 runkoa odottamaan hyötykäyttöä. Ahkera sukeltelija harjaantui laskeutumaan jopa kuuden metrin syvyyteen ilman happilaitteita.
Esan vanhemmilla oli aikanaan lomakylä, ja pikkupoikana Esa tienasi taskurahaa toimimalla vieraiden kalastusoppaana. Ahkera poika oli pienestä asti taitava käsistään.
– Linnunpöntön saneerauksesta se lähti, nauraa Esa osoittaen päällään olevaa T-paitaa, jossa on valokuva kolmivuotiaasta Esasta työn touhussa vasara kädessään. Eipä tiennyt kukaan vielä silloin, minkälainen rakentaja Heiskasesta oli tulossa. Yli 30 vuotta kestäneen rakennusprojektin seurauksena Rantasalmen Porosalmelle on rakentunut erikoinen nähtävyys – Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus.
Ensimmäisen erämökkinsä Esa nikkaroi vuonna 1978 vanhoista savuriihen hirsistä. Kiihkein uppopuurakentamisen aika oli 1990–2010. Vuosien saatossa alueelle on valmistunut tilausryhmien ja kesävieraiden käyttöön lähes 1000 neliöiseksi laajentunut päärakennus, erilaisia hakomökkejä, savusaunoja sekä näyttelyrakennuksia. Ja rakentaminen jatkuu, sillä uusia näyttelytiloja ja ateljee valmistuvat tulevalle kesälle.
– Minulla on uusia suunnitelmia ja erikoisia visioita koko ajan, toteaa Esa salaperäisesti. Uppopuusta hän on jo rakentanut lähes 2000 neliön tilat, ja saman verran on materiaalia kalliolla odottamassa.
Hakopuut ovat tutkimuksissa osoittautuneet todella vanhoiksi, sillä Aikhituvan nuorimmatkin hirret ovat noin 1 000 vuoden ikäisiä ja vanhimmat jopa yli 4 000-vuotiaita. Joistakin rungoista on löytynyt myös muinaisia kirveen jälkiä.
Hakopuiden lisäksi rakennusmateriaalina on käytetty uittopuomeja, joiden jäljille Esa pääsi vanhoja uittoreittejä kiertämällä ja aitoja tukkijätkiä jututtamalla.
Reilut 20 vuotta sitten Esa vielä epäili, josko kukaan voisi olla kiinnostunut hänen rakennelmistaan.
– Silloin tuntui hyvin kaukaiselta, että tähän pihaan voisi tulla joskus ihan bussilastillinen vieraita, Esa nauraa. Mutta nyt opastettu tutustuminen omaperäiseen elämäntyöhän ruokailuineen ja kahvituksineen onkin HakoApajan päätuote. Haastattelua tehtäessäkin paikalla on iso varsinaissuomalainen ryhmä, ja HakoApaja tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella.
– Yleensä lomalaiset ja satunnaiset matkaajat, mutta yhä useammin ryhmätkin, haluavat rauhoittua hetkeksi kiireen keskellä. Silloin on tutustumisen lisäksi mahdollisuus yöpyä rannalla erähenkisissä hakotuvissa ja tarinoida laavutulilla sekä rentoutua Savotan Saunaraitin löylyissä ja pulahtaa vikistävään ”hakojärveen”, kertoo HakoApajan emäntä Mari Ruskela.
Ainutlaatuisten rakennusten lisäksi HakoApajalla on paljon yksityiskohtia ja ihmeteltävää. Päänäyttelyn tarinat, valokuvat ja filmi kertovat Aikhikylän rakennusvaiheista ja järven pohjasta löydetyt esineet alueen menneisyydestä. Esa on ottanut esille myös Porosalmella vuodesta 1658 lähtien asustaneen Heiskasen suvun historiaa ja ukkinsa Eino Heiskasen sota-aikaisen asekätkön sisällön. Tupien seinillä voi ihastella Esan fyysisen työn vastapainoksi maalaamia vaikuttavia tauluja luonnonilmiöistä.
Tulevana kesänä pihapiirin Savotanraitti ja muinaismetsän tarinaa kertova HakoPuu-näyttely saavat seurakseen Esan uusimpia luomistyön tuotoksia. Jylhällä vuorella komeileva Korpivuoren Pirtti täyttyy muinaisista ikikivistä ja uusin Käsityötupa Eila-äidin kutomista ryijyistä sekä tekstiilitaiteesta. Tulevasta Esa paljastaa, että nyt mennään ajassa todella kauas taaksepäin. Hän on löytänyt tulevaan näyttelyynsä paljon sukeltamiaan hakopuitakin vanhemman, miljoonia vuosia vanhan kivettyneen puun, joka on todellinen luonnon muovaama taideteos.
Korppivuoren Pirttiä on käytetty myös vihkikappelina, ja muitakin tupia sisustetaan aina tarpeen mukaan kokouspaikaksi tai juhlatilaksi.
– Ryhmävierailuihin ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyen kannattaa laittaa sähköpostia tai ihan vaikka pirauttaa suoraan minulle numeroon 0400 939 970, vinkkaa Mari Ruskela.
Porosalmen jylhissä maisemissa sijaitseva HakoApajan Aikhikylä on avoinna yleisölle kesäisin ja ryhmille tilauksesta toukokuulta myöhäiseen syksyyn. Näköalakahvilan herkuista voi nauttia katetulla lasikuistilla tai taideterassilla. Heinäkuun Muurikkailloissa pannut suhisevat, kun Mari-emäntä paistaa kesävieraille muurikkalettuja ja -muikkuja.
Ryhmävierailuihin on Savotta-emännän kahvihetkien lisäksi tilattavissa myös riista- tai lohikeittoa, jotka tarjoillaan höyryävästä nokipadasta. Perhejuhlien ja riista-illallisten pitopöytiin isäntä savustaa lohet ja emäntä loihtii paikan erähenkiseen tunnelmaan sopivat poro- ja kalaherkut metsän, veden ja puutarhan antimista. Silmänruokaa tarjoaa salista ja kahvilasta avautuva upea näkymä alas HakoApajan alkulähteelle, josta rakentaja on hakopuunsa sukeltanut.
www.porosalmi.net/hakoapaja
Teksti: Eeva Oksman
You must be logged in to post a comment.